HUOM! Teksti on vielä viimeistelemätöntä mutta jos kestät sen voit jatkaa 🙂

Käsikirjoitusformaatti

Lopullisen käsikirjoituksen tulee täyttää tietyt muotoseikat jotta tuottajat, dramaturgit ja muut käsikirjoituksen kanssa työtä tekevät kykenevät lukemaan tekstiä elokuvana. Siksi on oleellista että käsikirjoitus jo läpi silmäillessä täyttää ulkoiset edellytykset ja on kirjoitettu yleisesti alalla käytettävän formaatin mukaan.

Käsikirjoitus kirjoitetaan luettavaksi. Tätä ei voi liikaa korostaa. Käsikirjoitus on tekstiä. Jos haluat tarinastasi elokuvan niin käsikirjoitustasi pitää voida lukea elokuvana samalla kun tekstin kertoma tarina vie mukanaan. Kun käsikirjoituksesi lukeminen tuottaa originaalista tarinastasi elokuvallisia jännitteisiä visioita, tuottaja haluaa tuottaa elokuvasi, rahoittaja haluaa rahoittaa sen, ohjaaja ohjata ja lopulta katsoja katsoa – ja viimeksi mainittu vielä moneen kertaan.

  • Käsikirjoitus kirjoitetaan luettavaksi
  • Käsikirjoituksen tulee täyttää formaalit muotoseikat
  • Käsikirjoituksen tulee tuottaa lukijalle elokuvallisia mielikuvia
  • Käsikirjoituksen tulee kertoa koukuttavalla tavalla ikimuistoinen tarina

Ammattipiireissä suositaan tiettyjä käsikirjoitusohjelmia kuten Movie Magic Screenwriteria mutta Celtixillä pääsee hyvin alkuun. Jospa heti downloadaisit ilmaisen (open source) Celtixin ja tutkisit sen käsikirjoitusasetuksia. Netissä on paljon tutoriaaleja (useimmat englanniksi) Celtixin käytösta ja sen asentamisesta.

Linkki Celtixiin

Käsikirjoituksen voi kirjoittaa myös tekstinkäsittelyohjelmilla mutta käsikirjoitusformaatin muotoseikat on oltava lopullisessa PDF tiedostossa oikein.

Linkki malleihin

Tekstiin se mikä näkyy ja kuuluu

En voi liikaa korostaa, että käsikirjoitukseen kirjoitetaan vain se mikä näkyy ja kuuluu. Tätä asiaa pyydän miettimään taukoamatta. On tiettyjä käsikirjittamisen muotoja joista puhumme myöhemmin ja joissa ei tavitse ajatella tekstissä näkymistä ja kuulumista mutta kun Celtix tai muu käsikirjoitusformaattiohjelma napsahtaa auki on kirjoittajan moodin muututtava täysin. Käsikirjoitukseen kirjoitetaan se mikä näkyy ja kuuluu. ELokuva on audiovisuaalinen kerronnan muoto ja toistaiseksi sitä katsotaan ilman haju, maku ja tuntoaisteja.

Kuitenkin käsikirjoituksen tulee tuottaa näitä kokemuksia niin että aivot virittävät koko kehon. Kun luet tekstiä juuri sinun kokemusmaailmasi luo aistimuksia jotka ovat olemassa vain aivoissasi ja jotka aktivoituvat sinun kokemusmaailmasi mukaan. Siksi kokemuksia ei voi jakaa koska jokaisella ihmisellä on oma kokemusmaailmansa joka syntyy henkilön historiasta. Sinun on ymmärrettävä tämä tärkeä asia kun kirjoitat tekstiä jonka toivot vaikuttavan lukijaan tietyllä tavalla. Manipulointi on mahdollista vain tietyllä tasolla. On luotava tekstiä joka tuotttaa todennäköisesti tiettyjä reaktioita ja tuntemuksia vastaanottajassa. Tämä on käsikirjoittajan taitoa. Käsikirjoittaminen on lukijan manipulointia.

SIksi käsikirjoitus kirjoitetaan niin että teksti manipuloi lukijan kokemaan lukemaansa elokuvana, kokemaan koko kehollaan tunteita ja tuntemuksia jotka voidaan aiheuttaa kuvilla ja äänellä. Tämä on tärkeätä. Vain kuvia ja ääniä. Taito on rakentaa tekstillä sellaisia mielikuvia että ne tuottavat kuvan. Esimerkiksi miten kirjoitat näkyviin ja kuuluviin kosteutta tihkuvan etelän illan. Kerro mitä itse näet tässä mielikuvassa. Kerro jokin yksityiskohta. Vain yksi. Sellainen joka värittää koko kohtauksen tunnelman. Tähän palaamme vielä usein.

Käsikirjoitusformaattiin kirjoitetaan vain, se mikä voidaan kuvata tai äänittää.

Kohtaus – EXT-INT

Hyvä neuvo on mennä kohtauksissa tapahtumiin keskeltä sisään ja heti huippuhetken jälkeen ulos ja seuraavaan kohtaukseen.

Kaikki elokuvan eri elementit ovat yhteydessä toisiinsa. Jos joudut kertomaan yhdessä kohtauksessa juurta jaksain mistä kohtauksessa on kysymys niin sinulla on kerronnan rakenteessa iso ongelma. Kohtaukset elävät sen informaation kautta mitä on j siihen mennessä kerrottu ja mitä katsoja aavistaa että tulee tapahtumaan.

Kohtaukset ovat laajan kudelman yksittäisiä osia. Kankaan kuvio syntyy tasalaatuisesta kangaskudelmasta, johon on sommiteltu erivärisin langoin kuvioita. Jos joku ommel on suuri möykky, niin se näyttäytyy virheenä. Sama koskee kohtauksia, Ylisuuri liikaa informaatiota sisältävä kohtaus on kauneusvirhe joka voi tehdä kerronnasta kelvottoman. Yhden kohtauksen voi vielä korjata mutta jos koko kerronta perustuu pitkiin monisivuisiin (dialogi-) kohtauksiin, niin ymmärrät ettei sellaisesta voi tehdä laatuelokuvaa.

EM. kangas on vertauskuva elokuvanteosta. Jos käsikirjoituksessa on materiaalivirheitä niin se kaikki hankaloittaa valmiiksi jo järjettömän suurta elokuvanteon prosessia. Epäsuhtaisia kohtauksia sisältävän käsikirjoituksen kanssa painivat kuvauksissa niin ohjaaja kuin näyttelijätkin, jotka eivät kykene pitämän jännitettä yllä kun dialogissa puhutaan, ennen kuin päästän itse asiaan, kuinka jo muinaiset roomalaiset. Puhumattakaan miten elokuvan leikkaaja joutuu pimeässä huoneessaan keksimän akrobaattisia ratkaisuja kertoakseen tarinasi kun kohtauksissa ei ole mitään elämää.

Kohtaus rakennetaan aiempien kohtausten informaatiolle ja perustaksi tulevien kohtausten informaatiolle.

Kullanarvoinen neuvoni kirjoittajalle on – rakasta mainstream-kerronnan rakenteita. Ne ovat peräisin Aristoteleelta, ja ne on Hollywood jalostanut menestyselokuvien formaatiksi. Kullan lisäksi hopeaa – opiskele elokuviasi varten genreajattelua. Genre-elementtien kerrontaan tuottamista työtäsi huomattavasti helpottavista jänniterakenteista lisää myöhemmin.

Dialogi

Nerokas dialogi kertoo enemmän kuin mitä repliikeissä sanotaan. Dialogin tulee sisältää alateksti, jokin jännite, jonka lukija vaistoaa henkilöiden välillä ja myös dialogin suhteen menossa olevaan tarinankerrontaan. Se mitä katsoja tietää ennen dialogia ja aavistelee tulevaksi dialogin jälkeen, on tärkeämpää kuin itse dialogissa sanotut asiat.

Dialogi ei ole arkipuhetta, paitsi päivittäissarjoissa. Elokuvallinen ja korkeatasoisesti jännitteinen dialogi sen sijaan jäljittelee luonnollista puhetta mutta on enemmän tarinankerrontaa kuin puhetta.

Siitä huolimatta dialogin tulee kuulostaa luonnolliselta ja sopia puhuvan henkilön elämäntapaan, sosiaaliseen luokkaan, luonteeseen, asenteeseen, sukupuoleen. Onko henkilösi hiljainen, puhelias, lörppö, eksakti termeissään, änkyttäjä, tai ehkä tyyppi joka on hajamielinen. Onko henkilölläsi huono kuulo? Vai onko henkilölläsi ärsyttävä tapa keskeyttää kuin kiirehtien toisten puhe.

Ellei sinulla ole jotain aivan järisyttävän vakuuttavaa perustelua jollekin henkilölle tämän luonteen vuoksi niin dialogin repliikit on parasta pitää n. 3 rivin mittaisina (käsikirjoitusformaatissa)

Elokuvakerronta on hiljaisuuden taidetta. Jos saat elokuvassasi hiljaisuuden puhumaan, olet nero!

Sivunumerot

Syy miksi sivunumerointi saa ihan oman otsikkonsa on, että sivunumerointi on lukijoille kuten dramaturgille tärkeä kokonaisuuden hahmottamisen väline. Paitsi että sylistä pudonnut printattu käsikirjoitus on paljon helpompi koota yhteen kun sivuilla on numerot, niin dramaturgi lukee kerronnan rakennetta sivunumeroita ja tekstiä seuraamalla. Tietyt kerronnan rakenteelliset seikat tulevat n. 90-100 sivun mittaiseen käsikirjoitusformaatissa kirjoitettuun käsikirjoitukseen tietyille kohdin.

Oikeinkirjoitus

Oikeinkirjoituksella on merkitystä, kun lähetät käsikirjoituksia tuottajille ja dramaturgeille. Älä luota oikolukuohjelmiin. Lue käsikirjoituksesi pdf-versio sana sanalta läpi ennen kuin lähetät sen. Älä koeta onneasi ja kuvittele etteivätkö kirjoitusvirheet häiritsisi arviointia.

Käsikirjoitusta lukiessa arvioidaan samalla myös kirjoittajaa henkilönä. Haluaisitko itse tehdä tiimityötä sellaisen ihmisen kanssa, joka heittää sinulle luettavaksi juttuja puolivalmiina ja antaa sinun tehdä päässäsi kaikki korjaukset. Vai haluaisitko että tiimisi jäsen on sellainen, joka huolehtii siitä että lukukokemuksesi on paras mahdollinen? Mieti sitä.

Rakenne

Kerronnan jänniterakenne luodaan tarinaan. Jännite ei synny jostain yksittäisestä hienosta kohtauksesta, tai protagonistin ja antagonistin välisestä vihamielisyydestä. Jännite syntyy siitä, miten tarina kerrotaan.

Tärkeimmät rakenteen osat ovat

  • alku
  • esittelyjakso (setup)
  • käänne 1 (KK1/PP1)
  • keskikohta (midpoint)
  • käänne 2 (KK2/PP2)
  • jännitteen huippukohta
  • loppu.

Käänteet kirjoitetaan nimenomaan tarinaan. Se menee usein ammattikirjoittajien käsikirjoituksissakin pahasti pieleen. Kerrotaan tarinaa ja luullaan että juonissa tapahtuvat isot ulkoiset sattumukset tai katastrofit kuten maanjäristykset tai humanoidien ilmestyminen Maan ilmakehään ovat käänteitä vaikka ne ovat tosiasiassa vain esteitä henkilön tavoitteiden tiellä. Huom! Myöskään emotionaalisesti vaikuttavat elementit kuten lapset tai eläimet ja niille tapahtuvat asiat eivät ole käänteitä elleivät ne ole osa tarinaa.

Tarina on päähenkilön sisäinen maailma ja siinä tapahtuvat emotionaaliset muutokset.

Juoni on tapa kertoa tarinaa. Juonessa olevat isot tapahtumat saattavat näyttää olevan tarinan käänteitä. Toistan: kerronnan käänteet tapahtuvat tarinassa ja ne sijoittuvat käsikirjoituksessa käänteiden kohdalle. Käänteistä puhutaan joskus juonen käänteinä joka johtaa harhaan. Käänteet ovat päähenkilön sisäisiä tapahtumia ja niille tulee juoneen luoda kohtaukset ja sijoittaa ne käsikirjoituksen juonissa oikeisiin rakenteellisiin paikkoihin niin että ne tuottavat tarinankerrontaa jännitettä ja vievät tarinaa eteenpäin.

Esteet tuottavat tapahtumia juoneen, joka saa uusia suuntia kun päähenkilö reagoi esteisiin tavoitellessaan jotain hänelle tärkeätä. (Tavoite on yleensä jokin osa tarinaa)

Toistan: Käänne tapahtuu aina tarinassa. Jos jotain pointtaisin erityisesti rakenteen ytimestä niin – stick with your story – pysy tarinassasi äläkä harhaudu kertomaan sivukaupalla juonitason tapahtumista.

Montaasi

on nopeilla välähdyksillä kerrottu tapahtumasarja, joka päättyy valmiiseen tilanteeseen jota montaasissa on rakennettu, tai ollaan valmiita etenemään seuraavaan vaiheeseen.

Montaasin käytössä täytyy muistaa, että se ei tuota jännitystä vaan kerronnan jännitys pitää olla olemassa ja rakentunut montaasia edeltävillä kohtauksilla. Montaasi ei siis tuota jännitystä ja jos se alkaa ennen kuin jännitystä on olemassa, niin se tuntuu puuduttavalta ja katsoja odottaa vain että päästäisiin asiaan eli draamakohtauksiin.

Montaasi onkin parhaimmillaan käsikirjoituksen loppupuolella ennen loppuratkaisua (jännityksen huippuhetkeä). Montaaseja löytyy varsinkin toimintaelokuvien kolmannen näytöksen käänteen 2 jälkeen (KK1/PP1) tai romanttisten elokuvien lopussa kun täydellinen match on lopullisesti menettäneet toisensa mutta sitten jokin tapahtuma saa toisen heistä muuttamaan mielensä ja alkaa esteiden täyttämä loppujuoksu takaisin rakkaan luo. Tunnistatko tämän?

Kohtausketju – sequence

Termi sequence liitetään useimmiten käsikirjoituksen rakenteen jakamiseen isompiin kerrontajaksoihin, joissa on sisällä jokin käänne tai jakson kliimaksi. Minä käytän termiä sequence kuvaamaan myös kohtausten muodostamaa lyhyempääkin ketjua, joka rakentaa kohtauksista ymmärrettävän ja jännitettä lisäävän kokonaisuuden, mutta jolla ei välttämättä ole omaa huippukohtaa.

Kohtausketju muistuttaa montaasia mutta sen sijaan että näytettäisiin sarja tapahtumia kohtausketu rakentuu ns. draamakohtauksista, joissa on kussakin draamallinen käänne kohtauksen päähenkilön näkökulmasta. Kohtausketjuajattelulla voi välttää kerronnan intensiteetin katkeamisen ja asiasta toiseen tai paikasta toiseen hyppelyn, joka usein pudottaa katsojan ihmettelemään älyllisesti missä mennään. Kohtausketju antaa katsojalle aikaa nauttia kerronnasta emotionaalisesti. Nopea leikkaaminen kohtauksesta toiseen edellyttää, että katsoja jo tuntee päähenkilöt, tietää mihin ollaan menossa ja mitä tarinaa kerrotaan.

Henkilöiden nimeäminen

Jollei sinulla ole jotain aivan erityistä tarinaan liittyvää perustelua, älä nimeä henkilöitä toisiaan muistuttavilla nimillä. Jos Timo sanoo dialogissa jotain ja Tomi vastaa,ja ehkä dialogiin liittyy pian mukaan myös Tane, lukijan on taukoamatta tarkistettava, kuka sanoi kenelle ja mitä.

Tarkista että kaikkien henkilöiden nimet poikkeavat toisistaan selkeästi. Nomen est omen. Nimillä on myös symbolivaikutusta, koska ne tuottavat mielikuvia arkkityypeistä. Samoin kuin arpikasvoinen mies mielletään helpommin roistoksi kuin kasvoistaan sileäihoinen mies. Poikkeus syntyy vasta kun näyttelijä tulee tunnetuksi useista rooleista eikä asiaan kiinnitä huomiota. Nimeenkin tottuu kun henkilöhahmoon tutustuu, mutta henkilöiden nimeämistä voi tarkastella myös tältä kannalta.

Useimmissa käsikirjoitusohjelmissa on apuvälineenä henkilöiden tunnistus. Helpottaa työtä paljon jos dialogia kirjoittaessasi voit vain painaa esim. kirjaimen T ja se tarjoaa sinulle aina päähenkilösi nimen Timo, tai M niin kuin Mette. Tutustu kirjoitusohjelmaasi.

Lukukokemus

En voi kyllin korostaa miten tärkeä tarinasi vastaanottamisessa on lukukokemus, jonka käsikirjoituksen lukeminen synnyttää. Lukija haluaa kokea tarinan ja kerronnan jännitteen. Siksi, huolimatta monista teknisistä vaatimuksista käsikirjoituksen tekstin on tuotettava nautintoa.

Käsikirjoituksesta tehdään tuotantoa ja kuvauksia varten toisen tyyppinen teksti. Tämä jota sinä kirjoitat, on tarkoitettu tarinasi myymistä varten. Sen tulee olla sekä tekninen että kiehtova, siitä tulee näkyä, missä genressä mennään ja mitä tarinaa kerrotaan. Kohtauksissa ei saa olla ylisuurta kuvailua joka on epärelevanttia lukijan kannalta.

Kun pallo ja kuutio kohtaavat kuvassa, katsoja alkaa muodostaa jo tarinaa. Kun edellisten lisäksi kuvana ilmestyy kolmio, niin tarina muuttuu ja jatkuu. Ymmärrätkö pointin? Käsikirjoitukseen ei tarvitse kirjoittaa kuvailua kuin vain oleellisilta osin, koska ammatti-ihmiset jotka lukevat käsikirjoituksesi osaavat kyllä visualisoida ihan itsekin. Varsinkin jos lähetät käsikirjoituksesi ohjaajalle joka alusta alkaen luo ihan omia visioitaan hyvin kerrotusta tarinastasi. Liika kuvailu voi häiritä lukijan mielikuvien muodostumista. Tulee osata antaa kohtausten tunnelmaan hienovaraisia mutta vahvoja viitteitä.

Ammattilukija osaa lukea käsikirjoituksen teknisiä ominaisuuksia ikään kuin taustalla. Muista kenelle olet kirjoittamassa käsikirjoitusta. Ammatti-ihmisille jotka työkseen lukevat käsikirjoituksia. Sinun käsikirjoituksesi on koko ajan vertailussa muiden luettujen käsikirjoitusten kanssa. Työtäsi verrataan kaikkeen siihen, mitä tuottajat ovat urallaan lukeneet. Jos olet uusi tulokas niin voit onnistua ensiyrittämällä kun muistat kenelle ja mitä varten olet kirjoittamassa. Et kirjoita elokuvaa vaan tekstiä joka tuottaa mielikuvan elokuvasta.

Lukijan aktivointi – menestyksen absoluuttinen kulminaatiopiste

Elokuvan katsomiskokemus on aktiivinen. Jos elokuva ei herätä katsojaa elämään, kokemaan ja vie suoranaiselle jännitteiden vuoristoradalle, katsoja vaihtaa kanavaa tai elokuvaa. Voiko tämän parempaa menestysmittaria olla? Sama koskee lukijaa.

Lukijan tulee aktivoitua lukiessaan. Voit antaa käsikirjoituksesi (sitten kun se valmistuu) luettavaksi kavereille, tutuille, sukulaisille, jotta he voivat kommentoida sitä. Kuitenkin kun elokuvan ammattilainen lukee käsikirjoitustasi, sillä on ratkaiseva merkitys tarinasi tulevaisuudelle elokuvana. Älä lähetä keskeneräistä työtäsi eteenpäin.

Tuottaja saattaa miettiä käsikirjoituksia lukiessaan, onko tarina kiinnostava ja originaali, onko tuotantopotentiaalia, kenelle näyttelijöille se ehkä sopisi, olisiko yhteistuotato mahdollista ja tulevatko kansainväliset yhteistuotannot kyseeseen. Onko rahoitus mahdollista vai epätodennäköistä, vaikka käsikirjoituksesi olisi kiinnostava? Onko käsikirjoituksesi aihe riittävän ajankohtainen? Onko se myyvä? Saako tuottaja sijoittamansa työn ja rahan takaisin? Tuottaako tuote voittoa? Mikä on kohdeyleisö? Entä suhde Suomessa ja maailmalla parhaillaan kuvattaviin elokuviin? Onko käsikirjoituksen aihe samantapainen kuin kilpailevan tuotantoyhtiön elokuva, joka on jo jälkituotantovaiheessa? Miksi hakea rahoitusta melkein samanlaiseen tarinaan tai aiheeseen, jos on epätodennäköistä että samankaltaiseen saisi tuotantotukea, koska rahoittajat ovat kaikilla elokuvilla Suomessa liki samat?

Edellä mainitut ajatukset tulevat kysymykseen jos käsikirjoitus on niin ammattimainen että sitä voi arvioida potentiaalina tuotteena. Harrastajien ollessa kyseessä, jos tuottaja vaivautuu niitä lukemaan muiden kiireidensä keskellä, ja jos kerronta on potentiaalia niin sinua voidaan myönteisesti arvioida lahjakkaana tulevaisuuden tekijänä. Se ei ole ollenkaan huono tulos ensimmäisestä käsikirjoituksestasi. Mutta voihan olla että olet superlahjahjakkuus ja kova tekemän työtä. Kuka tietää?

Nyt ehkä mietit voisitko jotenkin ennakoida em. asioita ottamalla selvää rahoittajista, tuotettavista elokuvista yms. Voit toki tehdä niinkin. Kuitenkin sinuna keskittyisin kirjoittamiseen. Jos olet ensimmäisen käsikirjoitusprosessisi äärellä niin keskity täysin kirjoittamiseen niin jonain päivänä käsikirjoituksesi ylittää sen rajan, jolloin tuottaja alkaa tosissaan miettiä em. Asioita juuri sinun käsikirjoitustasi lukiessaan. Siihen on vielä matkaa, joten pyhitä tämä vuosi elämästäsi käsikirjoittamisen tekniikoiden opiskeluun.

Ammattilukijat ovat aina aktiivisia lukiessaan koska he tutkivat tekstiä paitsi tarinan kiinnostavuuden myös elokuvanteon prosessien näkökulmasta.

Lopuksi: Olen lukenut lukuisia käsikirjoituksia, joissa on käsittämättömän paljon kirjoitusvirheitä mutta koska tarina ja sen kerronta on niissä ollut kiehtovaa, olen näyttänyt sille vihreää valoa – varauksin. Ymmärrät varmasti että jos samat virheet olisivat olleet huonosti kerrotussa, harrastajamaisessa ja jännitteettömässä käsikirjoituksessa niin se joutaisi oikopäätä ”hylätyt” pinoon. Jos sinulla on taipumusta vaikka lukihäiriöön niin lueta työsi jollain oikolukijalla ennen kuin lähetät sitä minnekään.

Käsikirjoituksen kiinnostavuus tässä ajassa

Käsikirjoituksesi voi olla briljantti, mutta jos sellaiselle ei ole kysyntää tässä ajassa tai lähitulevaisuudessa, niin se on heikossa asemassa. Käsikirjoituksen eteneminen tuotantoon kestää keskimäärin 5 vuotta ja onnekkaiden tähtien alla ja taidokkaan käsikirjoittajan käsistäkin vähintään 3 vuotta.

Maailma muuttuu koko ajan joten sinun tulee kehittää visionäärin lahjojasi ja seurata maailmaa. Millaisia tarinoita halutaan nähdä 5- 10 vuoden kuluttua? Parhaat tuottajat ovat visionäärejä, jotka näkevät 5 vuoden päähän, seuraavat yleisötilastoja, maailmalla tuotettavia elokuvia ja sarjoja ja haistelevat jatkuvasti ilmaa löytääkseen jotain uutta ja originaalia joka sopisi muuttuvaan kuvaan kysynnästä ja tarjonnasta.

Genre-elokuvat ovat ikiliikkujia. Valitse tarinallesi selkeä genre niin voit jo genren kautta tutkia mikä tuotantoyhtiö on kiinnostunut juuri siitä genrestä. Saattatisi olla turha lähettää naisdraamaan erikoistuneelle yhtiöille testosteronihuuruista toimintapläjäystä. Kirjoittamasi mestariteos kannattaa lähettää juuri siitä genrestä kiinnostuneille lukijoille.

Voit jo miettiä mikä genre sopii sinun tarinaasi? Onko se ehkä yhdistelmä kahdesta genrestä? Kumpi niistä on päägenre, josta tulee kerronnan rakenteen perusta? Onko se komedia-trilleri vai trilleri-komedia? Päätös vaikuttaa kohtausten luokitukseen. Jokainen kohtaus nimittäin kuuluu jonkun käsikirjoituksessa käytetyn genren alaisuuteen. Siitä enemmän myöhemmin.